Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 5.1.2021.

Helsingin sanomien pääkirjoituksessa (30.12.2020) katsottiin, ettei evankelis-luterilainen kirkko toimi tarpeeksi ponnekkaasti rangaistakseen pappejaan. Myös papit saivat kritiikkiä siitä, etteivät he oma-aloitteisesti ilmoita saamistaan tuomioista työnantajalleen. Pääkirjoituksen mukaan papit sitoutuvat jo pappisvihkimyksessä elämään esikuvallisesti, ja siksi yhteiskunnalla on oikeus odottaa papeilta korkeaa moraalia.

On oikein, että pappien rikosasiat käsitellään myös kirkossa ja pappien odotetaan noudattavan vihkimyksessä antamaansa lupausta. Papit ovat kirkon valtuuttamina mukana ihmisten henkilökohtaisimmissa hetkissä: perhejuhlissa, arjen vaikeuksissa, uskonnollisessa etsinnässä ja surun kohdatessa. Ihmisten tulee voida luottaa kirkkoon ja sen pappeihin.

Samalla on pidettävä kiinni siitä, että myös pappien rikosasiat käsitellään oikeusvaltion periaatteita noudattaen. Ei ole mielekästä vaatia, että rikosasiat tulisivat tuomiokapitulien käsittelyyn pappien omien ilmoitusten kautta.

Velvollisuus ilmoittaa pappien rikostuomioista kirkolle on säädetty tuomioistuimille, ei papeille. Siksi on varmistettava, että tuomioistuimet täyttävät ilmoitusvelvollisuutensa. Muutoin vastuu tuomioistuimen tehtävästä ja viime kädessä pappisinstituution luotettavuudesta sälytetään omaa oikeusturvaansa pohtivalle yksittäiselle papille.

Ilmoituskäytäntö on yhteiskunnan kannalta läpinäkyvä ja kaikille julkisen sektorin viranhaltijoille sama ja oikeudenmukainen.

Tuomiokapituleissa arvioidaan rikoksesta tuomittujen pappien edellytyksiä toimia pappisvirassa. Kyse on viranhaltijoihin kohdistetusta työnantajan erityisestä valvonnasta.

Pappisvirka voidaan määrätä menetettäväksi, jos pappi on saanut tuomion rikoksesta, joka osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi toimimaan pappina. Tuomiokapituli ei kuitenkaan voi olla lisärangaistuksen määrääjä.

Oikeusvaltiossa ei voi olla oikeuslaitokselle rinnakkaisia uskonnollisia tuomioistuimia. Tästä periaatteesta yhteiskunta ei saa tinkiä.

Janne Keränen
puheenjohtaja

Jussi Junni
toiminnanjohtaja

Suomen kirkon pappisliitto