Yli 55-vuotiaiden työllisyyspaketti

Valtioneuvosto julkisti tänään 17.12.2020 neuvottelutuloksensa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistäviksi toimiksi. Paketti mukailee paljolti Akavan, SAK:n ja STTK:n 30.11.2020 julkistamaa ehdotusta, mutta se ei ole sen suora kopio. Kokonaisuutena se on mielestäni varsin tasapainoinen esitys.

Neuvottelutulos työllistäisi valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 9 100 ihmistä:

  • Eläkeputken poistaminen: 7 900
  • Muutosturvapaketti: 400
  • Palkkatukimalli: 200
  • Työtulovähennyksen korottaminen: 500
  • Kuntoutuskomitean ehdotukset: 100

Työttömyysturvan lisäpäivien eli ns. eläkeputken poistaminen on yksilötasolla kipeä mutta työmarkkinatasapainon kannalta tarpeellinen ratkaisu. Putken vaikutus siihen, että irtisanottu työntekijä jää työttömäksi eikä enää työllisty, on tutkimuksessa osoitettu. Eläkeputki on myös ollut eräänlainen kannustin kohdistaa irtisanomiset kaikista kokeneimpiin työntekijöihin. Sikäli on hyvä, että se poistetaan.

Muutosturvapaketti kompensoi eläkeputken poistoa. Koulutuskorvauksen pidentäminen ja uusi irtisanomiskorvaus vähentävät parantavat irtisanotun työmarkkinakelpoisuutta. Näiden rahoittaminen niin, että irtisanova työnantaja joutuu maksamaan puolet kuluista välittömästi, toimii negatiivisena kannustimena irtisanoa yli 55-vuotiaita työntekijöitä. Toisaalta on kysyttävä, lisääkö se kannustimia kohdistaa irtisanomiset tätä nuorempiin.

Yli 24 kk työttömänä olleiden subjektiivinen oikeus 70 % palkkatukeen 10 kk ajalle on erinomainen asia. Se mahdollistaa työssäoloehdon kerryttämisen uudelleen ennen mahdollista seuraavaa työttömyysjaksoa ja parantaa siten niiden toimeentuloa, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille.

Työtulovähennyksen korottamiseen 200 eurolla yli 60-vuotiailta suhtaudun kriittisesti. Mielestäni verotuksen nimenomaan tulisi olla mahdollisimman neutraali, ja kun tämän muutoksen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 500 työllistä, mutta fiskaalisen vaikutuksen 40 M€ vähemmän verotuottoja. Valtiovarainministeriön arviossa sanotaankin, että kyseessä olisi ”työllisyysvaikutukset huomioidenkin julkista taloutta heikentävä työllisyystoimi”.

Kuntoutuskomitean ehdotusten nroiden 14–16, 18–20, 23–26 ja 42–43 toteuttaminen on mielestäni hyvä asia työkyvyn ylläpitämisen kannalta.

Paketin pitäisi myös keventää julkista taloutta 165 miljoonalla eurolla. Se koostuu sekä leikkauksista –eläkeputki peräti 190 miljoonaa – että uusista kuluista, kuten työtulovähennyksen korottaminen. Julkisen talouden tervehdyttämistoimet ovat toki tervetulleita, mutta on hyvä huomata, että 165 miljoonasta eurosta 150 miljoonaa koostuu Työllisyysrahaston velvoitteiden keventämisestä.

Tosiasiassa hallituksen paketti on ensisijaisesti leikkaus työttömyysturvamenoihin. Nyt suurin osa eläkeputkesta vapautuvasta 190 miljoonasta jää käyttämättä.

Tänä vuonna on erityisesti keskusteltu universaalista ansioturvasta, siis siitä, että jokainen olisi oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Sen hintalapuksi on arvioitu noin 250 miljoonaa euroa. Mikäli yleiseen ansioturvaan siirrytään, eläkeputken myyntihinta, 190 miljoonaa, toivottavasti muistetaan silloin.

Kuva: Pexels.