Viinit kauppoihin, eutanasia lakiin – Vihreiden puoluekokous 2022

Vihreiden puoluekokous järjestettiin 21.–22.5.2022 keväisessä Joensuussa. Kokouksessa tärkeimpänä asiana oli puolueen poliittinen ohjelma vuosille 2023–2027. Käsittelyssä oli ohjelmaluonnos, johon oli etukäteen tehty lähes 400 muutosehdotusta. Näistä useampia kymmeniä äänestettiin tunteja kestäneessä käsittelyssä.

Vielä hyväksymättömästä ohjelmaluonnoksesta uutisoitiin etukäteen raflaavasti, että vihreät esittävät sunnuntailisien poistoa. Ohjelmaluonnoksessa näin ei lukenut, vaan tarkoitus oli hakea ”kolmikantaisesti malli sunnuntailisien uudistamisesta vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita työntekijöiden kokonaisansioita laskematta”. Tämän puoluekokous päätti lopulta selvin äänin jättää pois ohjelmasta.

Ohjelman suurista linjoista – ympäristö- ja turvallisuuskysymyksistä – ei juurikaan oltu eri mieltä. Ilmastonmuutos ja luontokato halutaan pysäyttää. Vihreät haluaa, että myös Suomi julistaa ilmastohätätilan. Ydinvoimaa ei enää vastusteta ympäristösyistä, vaan se pikemminkin nähdään yhtenä keinona vähentää energiatuotannon päästöjä. Kokous asettui myös yksimielisesti kannattamaan viime viikolla haettua NATO-jäsenyyttä ja peräänkuulutti siirtymistä kohti sukupuolesta riippumatonta asepalvelusta. Myös lähes 40-vuotias tasa-arvolaki halutaan uudistaa.

Kokousväkeä jakaneita teemoja olivat kysymys kannabiksen dekriminalisoinnista sekä siitä, pitäisikö vapaa aborttioikeus olla 12. vai 18. raskausviikon loppuun saakka. Viimevuotinen niukalla enemmistöllä hyväksytty myönteinen kanta kannabiksen dekriminalisointia ja tuotannon valvontaa koskevaan sääntelyyn jäi voimaan. Kokous asettui äänestyksen jälkeen kannattamaan vapaata aborttioikeutta 18. raskausviikon loppuun saakka. Eutanasian sallimista koskeva muutosesitys puolestaan meni läpi ehkä vähän yllättävästikin selkeällä enemmistöllä.

Uudessa poliittisessa ohjelmassa pyritään myös vapauttamaan markkinoita. Äänestyksen jälkeen kokous päätyi kannattamaan kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostamista 15,5:een, jolloin myös viinejä voitaisiin myydä ruokakaupoissa. Omista ajamistani asioista sain positiivisesti yllättyä siitä, että kokous yksimielisesti hyväksyi kannan, että itsehoitolääkkeille myyntiin päivittäistavarakaupoissa luotaisiin lupajärjestelmä. Viimeksi kun esitin sitä kaksi vuotta sitten, asia sai puoluehallituksen tyrmäyksen.

Muista ajamistani asioista ilahduttavasti menestyi myös ehdotus mahdollisuudesta luovuttaa vanhempainvapaapäiviä myös isovanhemmille sekä isovanhempien oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Tämä mahdollisuus toisi joustavuutta monille perheille. Moni isovanhempi myös mielellään osallistuisi lapsenlastensa arkeen.

Ehdotukseni puolustusvoimien työaikalain uudistamisesta ei valitettavasti saavuttanut juurikaan kannatusta salissa. Asia on uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tullut entistäkin tärkeämmäksi. Laki on vuodelta 1970, ja harjoituksissa sotilaat saavat lukea 16-tuntisista työpäivistään työajaksi vain kahdeksan tuntia. Sotilaatkin tarvitsevat työaikasuojelua.

Myöskään työriitojen sovittelujärjestelmän uudistaminen ei saanut kokoukselta hyväksyntää. Meneillään oleva työmarkkinakierros on kuitenkin osoittanut, että järjestelmä tarvitsee kipeästi lisää resursseja.

Yksimielisesti puolestaan hyväksyttiin ne työmarkkinoita koskevat linjaukset, jotka oli laadittu johtamassani työllisyyspoliittisessa työryhmässä vuosina 2019–2021. Toimialakohtaisista työehtosopimuksista poikkeavan paikallisen työehtosopimuksen halutaan saada mahdolliseksi sellaisissa pienissä, alle 10 henkilöä työskentelevissä yrityksissä, joissa ei ole työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä. Työehdoista sopiminen toteutettaisiin silloin koko henkilöstön kanssa. Vastapainona näitä paikallisia sopimuksia koskisi työntekijän tulkintaetuoikeus.

Poliittisen ohjelman käsittely vei kokouksesta niin paljon aikaa, että poliittinen yleiskeskustelu jouduttiin jättämään sunnuntailta kokonaan pois. Monista tärkeistä aiheista jäi käyttämättä puheenvuoroja.

Itse olen omissa puoluekokouspuheenvuoroissani yleensä pitänyt esillä työelämän ja työmarkkinoiden ajankohtaisia asioita. Sunnuntaikorvauksia koskenut julkinen kohu osoittaa, että jos puolue ei itse tee perusteellista työtä työelämää koskevien tavoitteiden eteen, julkisuuteen pääsee kokonaisuudesta irrallista, väärintulkinnoille altista sisältöä. Toistaiseksi puolueen työelämää koskevat kannanotot ovat liittyneet erityisesti työelämän joustoihin ja vapaisiin sekä sosiaaliturvaan, mutta laajempi visio tulevaisuuden työelämästä ja työmarkkinoista puuttuu.

Toivon, että vihreät profiloituu jatkossa kirkkaasti myös työelämäpuolueena. Puolue tarvitsee huolella valmistellun, pitkäjänteisen ja rohkean työelämäohjelman. Toivon, että puoluehallitus ryhtyisi seuraavalla puoluevaltuustokaudella toimiin sellaisen saamiseksi.

Tasa-arvo ja työllisyystoimet

Puheenvuoroni Vihreiden puoluekokouksen poliittisessa keskustelussa 19.9.2020.

Puheenvuoro tasa-arvosta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat!

Maan hallitus julkisti kesäkuun lopussa tasa-arvo-ohjelmansa. Mielestäni se tuo ohjelma on monessa suhteessa erinomainen. Hallitus ilmaisee tavoitteekseen kunnianhimoisesti parantaa tasa-arvoa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Ohjelmaa oli todella ilo lukea!

Teen kaksi nostoa. Ensimmäinen koskee palkkatasa-arvoa. Naisen euro on edelleen 84 senttiä, palkkataso siis 16 % vähemmän kuin miehillä keskimäärin. STM:n vetämä samapalkkaisuusohjelman valmistelu keskeytyi helmikuussa, kun kolmikantainen työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen ohjelman tavoitteista. Palkansaajaliike ajaa palkkatasa-arvoa, työnantajat eivät halua lisävelvoitteita. Meille Suomeen sopisi hyvin Islannin malli, jossa palkkasyrjintä olisi helposti rangaistavaa. Se ei toki poista kaikkia palkkaeroja, koska  iso osa niistä  johtuu siitä, että meillä on Euroopan sukupuolittuneimmat työmarkkinat. Vain alle 20 % aloista on ns. tasapainoaloja, joilla on enintään 60 % yhtä sukupuolta.

Toinen nosto, asevelvollisuus, on mainittu ohjelmassa vain lyhyesti. Kysehän on asiasta, jossa valtio, omaa väkivaltamonopoliaan hyödyntäen, vankeuden uhalla, puuttuu yksilön perusoikeuksiin määräämällä hänet asepalvelukseen – tosin vain, jos yksilö on rekisteröity mieheksi. Tämä “yleinen” asevelvollisuus ei ole yleinen vaan räikeästi syrjivä, kun se kohdistuu noin puoleen väestöstä vain ja ainoastaan sukupuolen perusteella. Mikään lainvalmisteluaineisto ei kerro, mikä on se hyväksyttävä syy, jolla sukupuolia voidaan kohdella näin eri tavoin. Norjassa tasa-arvoiseen asevelvollisuuteen siirryttiin vuonna 2016 ja Ruotsissa vuonna 2017, eikä meillä ole mitään syytä olla seuraamatta niiden esimerkkiä. Puolta väestönosaa koskevaan rakenteelliseen syrjintään olisin toivonut hallitukselta suurempaa rohkeutta tarttua. Kiitos.

Puheenvuoro taloudesta ja työllisyydestä

Hyvät vihreät toverit!

Maan hallituksen ohjelmassa on sitouduttu nostamaan työllisyysaste 75 %:iin vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoitti noin 60 000 uutta työpaikkaa tällä hallituskaudella.

Työllisyysaste oli vuoden alussa 73 %. Sitten tuli korona ja laittoi kaiken uusiksi. Yli puoli miljoonaa ihmistä lomautettiin ja työttömäksikin jäi kymmeniä tuhansia. Työllisyysaste laski toukokuussa pahimmillaan 70 %:iin. Edelleen työttömänä on 47 000 enemmän kuin vuosi sitten. 

Yhden työttömän vuosihinta valtiolle on noin 45 000 euroa ja yksi %-yksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa karkeasti noin 30 000 ihmistä ja 1,3 miljardia suoria kuluja, syrjäytymisestä ja mielenterveyden ongelmista nyt puhumattakaan.

Kuva: Tilastokeskus.

Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu aikana, jolloin sataa työikäistä kohden oli 50 lasta, nuorta ja vanhusta. Kuvasta näkyy, että nyt huoltosuhde on 70:100, ja kymmenen vuoden päästä 75. Kehitys tarkoittaa lähes 10 % nousua vuosittaisiin 70 miljardin sosiaaliturvamenoihin 2030-luvulle tultaessa. Työllisyysasteen pitäisi nousta jopa 78 %:iin, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voitaisiin säilyttää nykyisellä tasolla. Se tarkoittaa hallitusohjelman lähtötilanteeseen nähden noin 150 000 uutta työllistä. Siihen 47 000 koronatyötöntä vielä päälle. Noin 200 000 uutta työpaikkaa. 

Hallituksen budjettiesityksessä tavoitellaan tämän vuosikymmenen aikana vain 80 000 uutta työpaikkaa. Se ei ole riittävää, jos halutaan säilyttää nykyinen hyvinvoinnin taso. Pelkästään tämän hallituskauden aikana pitää työllisten määrää nostaa tämän päivän tilanteesta yli 100 000:lla.

Vetämässäni puolueen talous- ja työllisyystyöryhmässä mietimme keinoja, joilla näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Puoluevaltuuskunta saa käsiteltäväkseen linjaukset ensi keväänä. Tavoitetaso on korkea. Tähtäämme hyvinvointivaltion säilymiseen myös tulevaisuudessa. Kiitos.