Tasa-arvo ja työllisyystoimet

Puheenvuoroni Vihreiden puoluekokouksen poliittisessa keskustelussa 19.9.2020.

Puheenvuoro tasa-arvosta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat!

Maan hallitus julkisti kesäkuun lopussa tasa-arvo-ohjelmansa. Mielestäni se tuo ohjelma on monessa suhteessa erinomainen. Hallitus ilmaisee tavoitteekseen kunnianhimoisesti parantaa tasa-arvoa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Ohjelmaa oli todella ilo lukea!

Teen kaksi nostoa. Ensimmäinen koskee palkkatasa-arvoa. Naisen euro on edelleen 84 senttiä, palkkataso siis 16 % vähemmän kuin miehillä keskimäärin. STM:n vetämä samapalkkaisuusohjelman valmistelu keskeytyi helmikuussa, kun kolmikantainen työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen ohjelman tavoitteista. Palkansaajaliike ajaa palkkatasa-arvoa, työnantajat eivät halua lisävelvoitteita. Meille Suomeen sopisi hyvin Islannin malli, jossa palkkasyrjintä olisi helposti rangaistavaa. Se ei toki poista kaikkia palkkaeroja, koska  iso osa niistä  johtuu siitä, että meillä on Euroopan sukupuolittuneimmat työmarkkinat. Vain alle 20 % aloista on ns. tasapainoaloja, joilla on enintään 60 % yhtä sukupuolta.

Toinen nosto, asevelvollisuus, on mainittu ohjelmassa vain lyhyesti. Kysehän on asiasta, jossa valtio, omaa väkivaltamonopoliaan hyödyntäen, vankeuden uhalla, puuttuu yksilön perusoikeuksiin määräämällä hänet asepalvelukseen – tosin vain, jos yksilö on rekisteröity mieheksi. Tämä “yleinen” asevelvollisuus ei ole yleinen vaan räikeästi syrjivä, kun se kohdistuu noin puoleen väestöstä vain ja ainoastaan sukupuolen perusteella. Mikään lainvalmisteluaineisto ei kerro, mikä on se hyväksyttävä syy, jolla sukupuolia voidaan kohdella näin eri tavoin. Norjassa tasa-arvoiseen asevelvollisuuteen siirryttiin vuonna 2016 ja Ruotsissa vuonna 2017, eikä meillä ole mitään syytä olla seuraamatta niiden esimerkkiä. Puolta väestönosaa koskevaan rakenteelliseen syrjintään olisin toivonut hallitukselta suurempaa rohkeutta tarttua. Kiitos.

Puheenvuoro taloudesta ja työllisyydestä

Hyvät vihreät toverit!

Maan hallituksen ohjelmassa on sitouduttu nostamaan työllisyysaste 75 %:iin vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoitti noin 60 000 uutta työpaikkaa tällä hallituskaudella.

Työllisyysaste oli vuoden alussa 73 %. Sitten tuli korona ja laittoi kaiken uusiksi. Yli puoli miljoonaa ihmistä lomautettiin ja työttömäksikin jäi kymmeniä tuhansia. Työllisyysaste laski toukokuussa pahimmillaan 70 %:iin. Edelleen työttömänä on 47 000 enemmän kuin vuosi sitten. 

Yhden työttömän vuosihinta valtiolle on noin 45 000 euroa ja yksi %-yksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa karkeasti noin 30 000 ihmistä ja 1,3 miljardia suoria kuluja, syrjäytymisestä ja mielenterveyden ongelmista nyt puhumattakaan.

Kuva: Tilastokeskus.

Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu aikana, jolloin sataa työikäistä kohden oli 50 lasta, nuorta ja vanhusta. Kuvasta näkyy, että nyt huoltosuhde on 70:100, ja kymmenen vuoden päästä 75. Kehitys tarkoittaa lähes 10 % nousua vuosittaisiin 70 miljardin sosiaaliturvamenoihin 2030-luvulle tultaessa. Työllisyysasteen pitäisi nousta jopa 78 %:iin, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voitaisiin säilyttää nykyisellä tasolla. Se tarkoittaa hallitusohjelman lähtötilanteeseen nähden noin 150 000 uutta työllistä. Siihen 47 000 koronatyötöntä vielä päälle. Noin 200 000 uutta työpaikkaa. 

Hallituksen budjettiesityksessä tavoitellaan tämän vuosikymmenen aikana vain 80 000 uutta työpaikkaa. Se ei ole riittävää, jos halutaan säilyttää nykyinen hyvinvoinnin taso. Pelkästään tämän hallituskauden aikana pitää työllisten määrää nostaa tämän päivän tilanteesta yli 100 000:lla.

Vetämässäni puolueen talous- ja työllisyystyöryhmässä mietimme keinoja, joilla näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Puoluevaltuuskunta saa käsiteltäväkseen linjaukset ensi keväänä. Tavoitetaso on korkea. Tähtäämme hyvinvointivaltion säilymiseen myös tulevaisuudessa. Kiitos.