Avainsana: Mielipidekirjoitukset

  • Pappien toimituspalkkiokielto ei ole tätä päivää

    Pappien toimituspalkkiokielto ei ole tätä päivää

    Heikki Nenonen tarttui kolumnissaan toimituspalkkiokieltoon (K&k 25.1.). Viranhoitoonsa tunnollisesti suhtautuva pappi ei herkästi halua kieltäytyä, jos häntä pyydetään toimitukseen suoraan. Mutta seurakunta ei useinkaan halua maksaa sille tehdystä työstä. Omaiset voivat jäädä ilman pappia myös silloin, kun heidän edesmennyt läheisensä ei ole kirkon jäsen. Seurakunnat priorisoivat kiireisinä aikoina omia jäseniään, eikä muu kuin seurakunnan pappi saa…

  • Pappien rikosasiat on käsiteltävä oikeusvaltion periaattein

    Pappien rikosasiat on käsiteltävä oikeusvaltion periaattein

    Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 5.1.2021. Helsingin sanomien pääkirjoituksessa (30.12.2020) katsottiin, ettei evankelis-luterilainen kirkko toimi tarpeeksi ponnekkaasti rangaistakseen pappejaan. Myös papit saivat kritiikkiä siitä, etteivät he oma-aloitteisesti ilmoita saamistaan tuomioista työnantajalleen. Pääkirjoituksen mukaan papit sitoutuvat jo pappisvihkimyksessä elämään esikuvallisesti, ja siksi yhteiskunnalla on oikeus odottaa papeilta korkeaa moraalia. On oikein, että pappien rikosasiat käsitellään myös kirkossa ja…

  • Kirkon virantäyttöihin tarvitaan avoimuutta

    Kirkon virantäyttöihin tarvitaan avoimuutta

    Seurakuntien virantäytöt ovat lähtökohtaisesti julkisia. Katsomme, että virantäytöissä tulee noudattaa lain kirjaimen lisäksi lain henkeä. Helsingin Mikaelin seurakunnan kanttorinviran hakuilmoitus julkaistiin 14.2.2018 ainoastaan seurakunnan virallisella ilmoitustaululla. Hakuilmoitusta ei ollut julkaistu seurakuntayhtymän intranetissä eikä avoimilla työpaikkasivustoilla, mikä on laillista, mutta ei avointa. Viran hakuaika oli normaalia lyhempi, kuitenkin lain sallima kaksi viikkoa. Kun hakuaika päättyi viikon…

  • Kirkkoherra ei todellakaan ole ”itsensä esimies”

    Kirkkoherra ei todellakaan ole ”itsensä esimies”

    Heikki Hiilamo ja Kirsi Hiilamo kirjoittivat (HS Vieraskynä 3.3.) piispojen ja kirkkoherrojen vallankäytöstä. Katson tarpeelliseksi korjata kirjoituksesta eräitä asiavirheitä. Kirkossa päätäntävaltaa käyttävät (yhteinen) kirkkovaltuusto, hiippakuntavaltuusto ja kirkolliskokous. Toimeenpanovaltaa puolestaan käyttävät (yhteinen) kirkkoneuvosto, tuomiokapituli ja kirkkohallitus. Näistä vain kirkkohallituksessa ja kirkolliskokouksessa on sama henkilö, arkkipiispa, puheenjohtajana. Kaikki papit, myös kirkkoherra, ovat piispan ja tuomiokapitulin valvonnan alaisia.…

  • Pärjääkö kirkon työntekijä eläkkeellä?

    Pitkään jatkuneet eläkeneuvottelut saatiin päätökseen viime viikolla, kun työnantajat ja palkansaajajärjestöt SAK ja STTK pääsivät sopuun vuonna 2017 käyttöön otettavasta eläkejärjestelmästä. Palkansaajajärjestöistä Akava päätti hylätä muiden osapuolten keskenään sopiman eläkeratkaisun. Jotta hyvinvointiyhteiskuntamme julkiset palvelut saadaan pidettyä nykytasolla, suomalaisten on työskenneltävä pidempään. Kirkon alalla tämä ei ole ongelma. Vuoden 2025 eläköitymisikätavoite saavutetaan kirkossa varmasti. Eläkejärjestelmän pitäisi…

  • Feminismin tilalle ekvalismi

    Feministeiksi itseään kutsuvat Maria Ohisalo ja Milja Henttonen (HS Mielipide 27. 9.) ehdottivat feminismi-sanan käyttämistä ”salonkikelpoisena” pitämänsä tasa-arvon sijasta. Feminismi näet olisi Ohisalon ja Henttosen mukaan käyttökelpoinen ilmaisu kuvaamaan sukupuolten välisen epätasa-arvon purkamista. Näkemys on minusta hyvin kummallinen. On vaikea nähdä, miten sana feminismi, jonka kantasana on nainen (lat. femina), voisi kuvata sukupuolten välistä tasa-arvoa ja…

  • Kirkon ja Simolan demokratiasta

    Kirkolliskokous linjasi viime viikolla, että jatkossa yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajana toimii yhtymärovastin sijasta luottamushenkilö. Myös päätoimittaja Seppo Simola halusi matkia tässä kuntapuolta (K&k; 15.5.) ja viedä kirkkoa kohti ”suurempaa demokratisoitumista”. Näköalatonta. Valistusfilosofi Montesquieu vaati säädäntävallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan keskinäistä riippumattomuutta, jotta vähennettäisiin vallan kasautumista ja siten väärinkäytöksiä. Simolan ”demokratia” eli ilmeisesti parlamentaristinen hallinto ei ole tätä,…

  • Pyhä kirkollisvero on tabu

    Pyhä kirkollisvero on tabu

    Taloudellinen taantuma on huonontanut ja huonontaa edelleen seurakuntien toimintaedellytyksiä. Vähenevän jäsenmäärän myötä kirkollisverotuotot pienentyvät jatkuvasti. Useissa seurakunnissa varmasti mietitään keinoja säästää menoista, ja edellisvuosien säästöjä ja testamenttivaroja on käytetty ahkerasti. Joissakin Helsingin seurakunnissa tällaiset pelivarat alkavat käsittääkseni olla lopussa. Olen silloin tällöin varovasti tunnustellut mahdollisuutta rahoittaa seurakuntien toimintaa kirkollisveroprosentin varovaisella nostolla. Jotkut ovat suhtautuneet asiaan…