Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomain mielipideosastolla 20.7.2022.
Uusi kirkkolaki, josta HS uutisoi (18.7.), on erityisen tärkeä kirkon henkilöstölle. Kirkkolain erityisestä säätämisjärjestyksestä johtuu, ettei kirkon viranhaltijasääntely pysy mukana muun työelämäsääntelyn kehityksessä. Kirkon viranhaltijoita koskevat lakiesitykset on nykyisin kierrätettävä kirkolliskokouksen kautta, vaikka muutokset olisivat aivan samoja kuin muillakin työelämäsektoreilla.
Muutama vuosi sitten kiky-sopimus toi parannuksia irtisanottavien työntekijöiden muutosturvaan. Kirkolliskokouksen kautta kierrättäminen myöhästytti näiden uudistusten saamista kirkkolakiin peräti vuodella. Elokuussa puolestaan astuu voimaan EU:n työehtodirektiivi, joka koskee myös kirkon viranhaltijoita. Sitä ei kuitenkaan ehditä säätää kirkkolakiin EU:n edellyttämässä aikataulussa.
Kirkon viranhaltijoilta puuttuu myös lakisääteinen oikeus tasapuoliseen kohteluun sekä määräaikaisten ja osa-aikaisten viranhaltijoiden syrjintäkielto, jollaiset on kaikilla muilla työelämäsektoreilla ja myös kirkon työsuhteisilla työntekijöillä. Tämä taas johtuu siitä, että kirkolliskokous kaatoi vuonna 2006 viranhaltijoita koskevan lakiuudistuksen juuri syrjintäpykälän takia. Puute onneksi viimein korjataan uudessa kirkkolakiesityksessä.
Huomio, jota kirkkolain niin sanotulle tunnustuspykälälle on annettu, on ollut ylitsevuotavaa. Varsinaiset sisältökysymykset ovat saaneet osakseen lähinnä pöydältä putoilevia murusia. Kirkkolain eduskuntakäsittelyssä huomio on syytä suunnata siihen, että kirkolle saadaan sekä ajantasainen että perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava lainsäädäntö.
Jussi Junni
toiminnanjohtaja, AKI-liitot ry
jussijunni.blog 