Avainsana: Kirkko
-

Hautausmaksuja tulisi porrastaa kirkkoon kuulumisen perusteella
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kotimaa-lehden mielipideosastolla nrossa 36/2024. Kotimaa käsitteli (23.8.) kattavasti kirkon valtionrahoitukseen suunniteltua 20 miljoonan euron vähennystä. Leikkaus merkitsee perustavanlaatuista muutosta kirkon ja valtion suhteeseen. Valtio on huojuttamassa yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta vallinnutta konkordaattia. Valtionrahoituksen leikkaus kohdistuu suurimmaksi osaksi hautaustoimeen, joka on jo nyt 14,9 miljoonaa euroa alijäämäinen (v. 2023). Muutoksen jälkeen alijäämä…
-

En usko kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen toimivuuteen
Kirkkopolitiikassa on nyt käyty vilkasta keskustelua piispainkokouksen 13.3.2024 tekemästä esityksestä kahdeksi rinnakkaiseksi avioliittokäsitykseksi. Sen mukaan kirkossa olisi kaksi avioliittokäsitystä – perinteinen, jonka mukaan vain miehiä ja naisia vihitään avioon, ja edistyksellinen, jonka mukaan vihittävien sukupuolilla ei ole merkitystä. Pappi voisi valita, kumman käsityksen mukaan toimii, ja seurakunnan tulisi tarjota vihkiminen kaikille pareille. Tällä hetkellä kirkossa…
-

Pappien toimituspalkkiokielto ei ole tätä päivää
Heikki Nenonen tarttui kolumnissaan toimituspalkkiokieltoon (K&k 25.1.). Viranhoitoonsa tunnollisesti suhtautuva pappi ei herkästi halua kieltäytyä, jos häntä pyydetään toimitukseen suoraan. Mutta seurakunta ei useinkaan halua maksaa sille tehdystä työstä. Omaiset voivat jäädä ilman pappia myös silloin, kun heidän edesmennyt läheisensä ei ole kirkon jäsen. Seurakunnat priorisoivat kiireisinä aikoina omia jäseniään, eikä muu kuin seurakunnan pappi saa…
-

Kirkko tarvitsee seurakuntareformin!
Tärkeää ihmiselle on oma kirkko ja oma seurakunta. Alueellisesti isot hallintoyksiköt eivät sitouta. Kirkon suuri virhe on kutsua paikallistason hallintoyksikköä seurakunnaksi. Harvaa kuitenkaan kiinnostaa tällainen hallintohimmeli. Kun seurakuntien rahat loppuvat, seurakuntia liitetään toisiinsa. Synergiaetuja haetaan isommista yksiköistä. Vauhti on ollut kova. Vuonna 2000 kirkossamme oli 587 seurakuntaa, tämän vuoden alusta enää 353. Seurakuntaliitokset ovat sinänsä…
-

Kirkko sai oikeuden päättää arkipyhien sijainnista itse
Kirkkolain uudistuksessa arkipyhäsääntelyä muutettiin, mutta nyt muutos meni valtiovallalta ohi kuin Esaulta siunaus.
-

Kirkon henkilöstö tarvitsee uutta kirkkolakia
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomain mielipideosastolla 20.7.2022. Uusi kirkkolaki, josta HS uutisoi (18.7.), on erityisen tärkeä kirkon henkilöstölle. Kirkkolain erityisestä säätämisjärjestyksestä johtuu, ettei kirkon viranhaltijasääntely pysy mukana muun työelämäsääntelyn kehityksessä. Kirkon viranhaltijoita koskevat lakiesitykset on nykyisin kierrätettävä kirkolliskokouksen kautta, vaikka muutokset olisivat aivan samoja kuin muillakin työelämäsektoreilla. Muutama vuosi sitten kiky-sopimus toi parannuksia irtisanottavien työntekijöiden muutosturvaan.…
-

Kirkon yhteistoimintalaki etenee
Kirkon yhteistoimintalaki etenee. Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä.
-

Katsaus kirkon työntekijöiden oikeuksiin poikkeusoloissa
Katsaukseni kirkon työntekijöiden oikeuksiin poikkeusolojen aikana. Muutamia asioita on syytä parantaa.
-

Eläkkeiden rahoitus, yhteisvastuu ja tulevaisuus
Kirkon eläkerahasto johtaa eläkelaitosten tuottoja. Miksi näin ja miltä tulevaisuus näyttää?
-

Seurakuntien yt-neuvottelujen perusta uudistettava
Kirkon yhteistoimintasääntely kaipaa uudistamista. Se ei nykyisellään vastaa sitä tasoa, jota Euroopan unioni jäsenvaltioiltaan edellyttää. Asia on korjattava sisällyttämällä kirkko nyt valmisteltavaan yhteistoimintalakiin.