Työttömyys

Yli 55-vuotiaiden työllisyyspaketti

Valtioneuvosto julkisti tänään 17.12.2020 neuvottelutuloksensa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistäviksi toimiksi. Paketti mukailee paljolti Akavan, SAK:n ja STTK:n 30.11.2020 julkistamaa ehdotusta, mutta se ei ole sen suora kopio. Kokonaisuutena se on mielestäni varsin tasapainoinen esitys.

Neuvottelutulos työllistäisi valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 9 100 ihmistä:

  • Eläkeputken poistaminen: 7 900
  • Muutosturvapaketti: 400
  • Palkkatukimalli: 200
  • Työtulovähennyksen korottaminen: 500
  • Kuntoutuskomitean ehdotukset: 100

Työttömyysturvan lisäpäivien eli ns. eläkeputken poistaminen on yksilötasolla kipeä mutta työmarkkinatasapainon kannalta tarpeellinen ratkaisu. Putken vaikutus siihen, että irtisanottu työntekijä jää työttömäksi eikä enää työllisty, on tutkimuksessa osoitettu. Eläkeputki on myös ollut eräänlainen kannustin kohdistaa irtisanomiset kaikista kokeneimpiin työntekijöihin. Sikäli on hyvä, että se poistetaan.

Muutosturvapaketti kompensoi eläkeputken poistoa. Koulutuskorvauksen pidentäminen ja uusi irtisanomiskorvaus vähentävät parantavat irtisanotun työmarkkinakelpoisuutta. Näiden rahoittaminen niin, että irtisanova työnantaja joutuu maksamaan puolet kuluista välittömästi, toimii negatiivisena kannustimena irtisanoa yli 55-vuotiaita työntekijöitä. Toisaalta on kysyttävä, lisääkö se kannustimia kohdistaa irtisanomiset tätä nuorempiin.

Yli 24 kk työttömänä olleiden subjektiivinen oikeus 70 % palkkatukeen 10 kk ajalle on erinomainen asia. Se mahdollistaa työssäoloehdon kerryttämisen uudelleen ennen mahdollista seuraavaa työttömyysjaksoa ja parantaa siten niiden toimeentuloa, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille.

Työtulovähennyksen korottamiseen 200 eurolla yli 60-vuotiailta suhtaudun kriittisesti. Mielestäni verotuksen nimenomaan tulisi olla mahdollisimman neutraali, ja kun tämän muutoksen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 500 työllistä, mutta fiskaalisen vaikutuksen 40 M€ vähemmän verotuottoja. Valtiovarainministeriön arviossa sanotaankin, että kyseessä olisi ”työllisyysvaikutukset huomioidenkin julkista taloutta heikentävä työllisyystoimi”.

Kuntoutuskomitean ehdotusten nroiden 14–16, 18–20, 23–26 ja 42–43 toteuttaminen on mielestäni hyvä asia työkyvyn ylläpitämisen kannalta.

Paketin pitäisi myös keventää julkista taloutta 165 miljoonalla eurolla. Se koostuu sekä leikkauksista –eläkeputki peräti 190 miljoonaa – että uusista kuluista, kuten työtulovähennyksen korottaminen. Julkisen talouden tervehdyttämistoimet ovat toki tervetulleita, mutta on hyvä huomata, että 165 miljoonasta eurosta 150 miljoonaa koostuu Työllisyysrahaston velvoitteiden keventämisestä.

Tosiasiassa hallituksen paketti on ensisijaisesti leikkaus työttömyysturvamenoihin. Nyt suurin osa eläkeputkesta vapautuvasta 190 miljoonasta jää käyttämättä.

Tänä vuonna on erityisesti keskusteltu universaalista ansioturvasta, siis siitä, että jokainen olisi oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Sen hintalapuksi on arvioitu noin 250 miljoonaa euroa. Mikäli yleiseen ansioturvaan siirrytään, eläkeputken myyntihinta, 190 miljoonaa, toivottavasti muistetaan silloin.

Kuva: Pexels.

Kenenkään työttömyysvakuutusmaksu ei mene ”hukkaan”

Ansioturva on viikonlopun aikana puhututtanut, ja hyvä niin. Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuus on olennainen asia, ja järjestelmää tulee alituiseen kehittää. Ajattelin sanoa pari sanaa siltä pohjalta, mitä olen oppinut tehtävässäni Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon hallituksen jäsenenä ja sittemmin varapuheenjohtajana.

Nykyisessä järjestelmässä kukaan ei maksa työttömyysturvaansa vain itse, vaan takana on aina kollektiivi. Esimerkiksi ansioturvaa rahoittivat vuonna 2018 valtio (40 %), työnantajat (29 %) ja vain kassoihin kuuluvat palkansaajat (31 %, kun sekä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu että työttömyyskassan jäsenmaksu huomioidaan) (ks. linkki, s. 15).

Julkisessa keskustelussa (mm. HS 10.7.) toistuu kuitenkin virheellinen käsitys, jonka mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ”menisi hukkaan” niiden palkansaajien osalta, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Kassoihin kuulumattomien palkansaajien osuudet työttömyysvakuutusmaksuista näet tilitetään Kelalle, jossa niillä rahoitetaan peruspäivärahaa.

Työttömyysturva koostuu työmarkkinatuesta, perusturvasta ja ansioturvasta. Työmarkkinatuen maksavat kunnat ja valtio. Perusturvan rahoittavat valtio ja ne palkansaajat, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Ansioturvan rahoittavat valtio, työnantajat ja ne palkansaajat, jotka kuuluvat työttömyyskassaan. Tästä on sosiaali- ja terveysministeriön sivulla selkeä infografiikka, jonka olen lainannut tähän:

tyottomyysturva 30_10_FI

Yllä olevan infografiikan luvut ovat toki hieman vanhentuneita. Kelan tilastoista (linkki, s. 15) ilmenee, että vuonna 2018 työttömyyskassaan kuulumattomien maksama työttömyysvakuutusmaksu oli 261 miljoonaa euroa kaikkien palkansaajien maksamasta 756 miljoonasta eurosta eli noin 35 %. Tuo määrä vastaa sitä noin miljoonaa palkansaajaa, jotka eivät kuulu työttömyyskassoihin. Kassojen jäseniä vuonna 2018 oli noin 1,9 miljoonaa. 

Kelalle tilitetyllä 261 miljoonalla rahoitettiin noin 66 000 työttömän työnhakijan saamaa perusturvaa. Vastaavasti työttömyyskassoille tilitetyillä noin 495 miljoonalla eurolla rahoitettiin noin 262 000 työttömän ansioturvaa, joka sisältää perusturvaosuuden. Tästä voidaan helposti todeta, että kassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan perusturvaa n. 3 954 euroa perusturvan saajaa kohden, kun taas  työttömyyskassoihin kuuluvien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansioturvaa vain n. 1 889 euroa per ansioturvan saaja. 

On hyvä huomata, että universaali ansioturva edellyttää sitä, että järjestelmään saadaan lisää rahaa. Jos mainitun 66 000 peruspäivärahan saajan tulotaso vastaa keskimäärin sitä tulotasoa, joka ansioturvaa saaneilla on, tarvitaan järjestelmään 235 miljoonaa lisärahoitusta. Se tarkoittaa lisäkuluja sekä valtiolle, työnantajille että palkansaajille.

Kuva: Pexels.