Kategoria: Loki
-
SMART goal, FIKSU tavoite
SMART-kriteerejä on jo lähes neljä vuosikymmentä käytetty tavoitteenasettelun arviointiin. Kriteerien avulla voidaan selvittää, onko asetettu tavoite niin sanotusti fiksu. SMART-kriteerit on ensimmäisen kerran esitellyt George T. Doran Management Reviewissä vuonna 1981 ilmestyneessä artikkelissaan There is a S.M.A.R.T. way to write management’s goals and objectives. Doranin alkuperäisessä jäsennyksessä kriteerit ovat seuraavat: S: Specific – tavoitteen on oltava kohdistettu jollekin…
-
Kirkon virantäyttöihin tarvitaan avoimuutta
Seurakuntien virantäytöt ovat lähtökohtaisesti julkisia. Katsomme, että virantäytöissä tulee noudattaa lain kirjaimen lisäksi lain henkeä. Helsingin Mikaelin seurakunnan kanttorinviran hakuilmoitus julkaistiin 14.2.2018 ainoastaan seurakunnan virallisella ilmoitustaululla. Hakuilmoitusta ei ollut julkaistu seurakuntayhtymän intranetissä eikä avoimilla työpaikkasivustoilla, mikä on laillista, mutta ei avointa. Viran hakuaika oli normaalia lyhempi, kuitenkin lain sallima kaksi viikkoa. Kun hakuaika päättyi viikon…
-
Naispappeus vai yhteinen pappisvirka?
Nyt maaliskuussa on juhlittu sitä, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeiksi on jo 30 vuotta vihitty ihmisiä heidän sukupuoleensa katsomatta. Itse asiassa juuri tänään, 6.3., on kulunut 30 vuotta ensimmäisten naisten vihkimisestä papeiksi. Usein puhutaan naispappeudesta, ikään kuin vastakohtana miespappeudelle. Miespapeista ei vain puhuta alleviivaten, toisin kuin naispapeista. Papin arkkityyppi on mielikuvissamme mies, naispappi on tässä suhteessa jotain muuta.…
-
Kirkkoherra ei todellakaan ole ”itsensä esimies”
Heikki Hiilamo ja Kirsi Hiilamo kirjoittivat (HS Vieraskynä 3.3.) piispojen ja kirkkoherrojen vallankäytöstä. Katson tarpeelliseksi korjata kirjoituksesta eräitä asiavirheitä. Kirkossa päätäntävaltaa käyttävät (yhteinen) kirkkovaltuusto, hiippakuntavaltuusto ja kirkolliskokous. Toimeenpanovaltaa puolestaan käyttävät (yhteinen) kirkkoneuvosto, tuomiokapituli ja kirkkohallitus. Näistä vain kirkkohallituksessa ja kirkolliskokouksessa on sama henkilö, arkkipiispa, puheenjohtajana. Kaikki papit, myös kirkkoherra, ovat piispan ja tuomiokapitulin valvonnan alaisia.…
-
Kirkollisten nimikkeiden uudistamisesta
Kirkkoherrasta seurakunnanjohtaja? Miten uudistaa kirkollisia nimikkeitä? Tässä pohdintojani.
-
Miltä näyttää seuraava kirkollinen työmarkkinakierros?
Paraikaa ollaan siirtymässä kohti uutta työmarkkinakierrosta. Ensimmäiset, eräiden teollisuusalojen työehtosopimukset ovat katkolla jo nyt syyskuussa. Näitä neuvotteluja käydään jo kulissien takana. Julkisen sektorin – valtion, kunnan ja myös kirkon – sopimukset päättyvät tammikuun lopussa. Samaan aikaan päättyy myös kristillisiä järjestöjä koskeva työehtosopimus. Toistaiseksi on työskennelty työryhmissä mutta varsinaiset sopimusneuvottelut alkanevat joulukuussa tai viimeistään tammikuussa. Tänä…
-
Kolme syytä miksi työaika tulee kirkkoon
Monelle muualla kuin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa työskentelevälle on yllätys, että kirkon hengellisessä työssä ei noudateta työaikalakia. Papit, kanttorit, diakonit, nuorisotyönohjaajat ja varhaiskasvatuksen ohjaajat ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta työaikasuunnittelun ja -seurannan ulkopuolella. Vapaa-aikaa taataan kaksi päivää viikossa, mutta muutoin ”pappi on aina töissä”. Historiallisesti virkamiehet ovat kaikki olleet työajattomia. Työntekijöille 40 tunnin enimmäistyöajan asettanut työaikalaki…
-
Neljä ehdotusta piispanvaalin uudistamiseksi
Piispanvaaliin saatava vahva tunnistaminen, sähköinen äänestys ja siirtoäänivaalitapa.
-
Helsingin piispanvaalin ennuste
Helsingin piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään rovastikunnissa huomenna keskiviikkona 16.8. klo 13. Vaalissa on kolme ehdokasta, Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka sekä Helsingin seurakuntayhtymän johtaja, Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo. Vaalitenttien perusteella ehdokkaiden väliltä on ollut vaikea löytää eroa asiakysymyksissä. Ehdokkaan persoona samoin kuin sukupuoli tulleekin nousemaan vaalissa merkitsevään asemaan. Rivien…
-
Viikatteelle on töitä
Kirkon hallinto ja sen rakenne milloin turhauttaa, milloin kiehuttaa. Hiippakunnat ja seurakunnat rakenteina periytyvät lähes kahden tuhannen vuoden takaa, rovastikunnatkin vähintään keskiajalta. Uudemmalla ajalla on saatu omiksi organisaatiotasoikseen seurakuntapiirit, kappeliseurakunnat, seurakuntayhtymät sekä koko kirkon keskushallinto. Julkisen vallankäytön läpinäkyvyyden takeena on monia enemmän tai vähemmän demokraattisesti valittuja hallintoelimiä – kirkkovaltuustot, kirkkoneuvostot ja seurakuntaneuvostot seurakunnissa, yhteiset kirkkovaltuustot…
jussijunni.blog 